Täällä ollaan vielä...

Paskat fiilikset on saapuneet.
En niinkään osaa surra, kun ultraäänestä selvisi että oli tod näk tuulimuna, eli ei siellä onneksi ketään kuollut. Sinänsä tekee tästä helpompaa. Nyt on muuten vaan alkanut masentamaan ja elämänhalu kokonaan hukassa. Tekis mieli ajaa kallioleikkaukseen vaikka periaatteessa kaikki pitäis olla ihan hyvin. Tällästähän nyt tapahtuu kokoajan, jokatoiselle naiselle suurinpiirtein kun lääkäreitä kuuntelee. Ne ei tajua, et ei tällasta oo tapahtunu ennen mulle.
Kohdun lääkkeellinen tyhjennys oli kamala, pahimmat kivut kesti onneksi vain alle tunnin, mutta sekin riitti. Mitään vertailukohtaa mulla ei ole omasta elämästä sille kivulle, vaikka kaikki buranat ja paratabsit olin ottanut. Ja se määrä verta ja muuta tavaraa mitä sieltä tuli, huhhuh. Vuoteen omana olin koko päivän, suoli tyhjeni siinä samalla joten olotila oli välillä aika heikko.
Nyt olen ekaa päivää taas töissä, sekuntiakaan en nukkunut viime yönä. Aamulla nukuin tunnin. Olen niin säälittävä, etten pysty nukkumaan ilman nukahtamislääkettä kun K on yövuorossa, mulla on aina ollut nukahtamisvaikeuksia mut pystyn nukkumaan K:n vieressä ensimmäistä kertaa elämässä niinkuin normaali ihminen. Ja kun hän on pois, niin olen pulassa. Vielä kaksi yötä näin, saa nähdä nukunko silmäystäkään ensi yönä. Mulle ei oo ennen K:ta ollut mitenkään ihmeellistä valvoa 3 yötä putkeen kun ei vaan kertakaikkiaan nukuta. Mut yhtä kamalaa se on aina, vituttaa pyöriä sängyssä 10 tuntia ilman tietoakaan unesta. Varsinkin nyt, kun olen muutenkin ihan paskana ja sekaisin!! Ei olis hunompaan saumaan nää yövuorot voineet tulla.

Asiasta kuudenteen, pitäisi vaihtaa blogin nimi ja muokata vähän ulkoasuakin: kuvausta, värejä ja toi haikara pois tuolta. Blogia en ajatellu vielä lopettaa, ehkä tää muuntuu joksikin treeniblogiksi ajan kanssa tai jotain.
Treenistä puheenollen, jos olen siinä kunnossa maanantaina niin menen varmaan salille taas ja aloitan treenaamaan voimia takaisin. Sain kannustusta, kun K jostain nettilaskurista luetteli että mun ennätykset sijoittuu "edistynyt" sektorille (omaan painoon nähden), ainoastaan penkkipunnerrus oli siinä keskitaso-edistynyt välillä. Joten eikun nostamaan taas rautaa, näin puolentoista kuukauden tauon jälkeen tulee olemaan kova homma saada voimat takaisin. Mut ehkä toi voimailu saa mut taas henkisestikin voimaan paremmin ja ehkä jopa haluamaan taas elää.